Tietoa & Ohjeita

Martyrologium

Roomalainen martyrologium (Martyrologium Romanum) on kirkon liturginen kirja, jossa luetellaan jokaiselle vuoden päivälle sen päivän pyhät ja autuaat. Hetket-sovelluksessa päivän martyrologium löytyy etusivun Martyrologium-painikkeesta.

Näin luet martyrologiumia

• Roomalainen päivämäärä. Jokainen päivä alkaa roomalaisella päivämäärällä, esimerkiksi ”Tammikuun kalenda”, ”Neljä päivää tammikuun nonaehen” tai ”Tammikuun idus”. Muinaiset roomalaiset laskivat päivät kolmesta kiintopisteestä: kalendat ovat kuun 1. päivä, nonaet 5. päivä ja idukset 13. päivä. Maalis-, touko-, heinä- ja lokakuussa nonaet ovat 7. ja idukset 15. päivä. Muut päivät ilmoitetaan laskemalla, montako päivää on seuraavaan kiintopisteeseen, ja päivä ennen kiintopistettä on sen ”aatto”.
• Päivän pääasiallinen vietto. Päivän ensimmäinen, numeroimaton kohta on pääsääntöisesti päivän vietto roomalaisessa kalenterissa. Sen jälkeen tulevat numeroidut elogiat eli lyhyet kuvaukset pyhistä ja autuaista.
• Tähti (*). Tähti numeron perässä tarkoittaa, että pyhää tai autuasta muistetaan liturgisesti vain paikallisesti tai jossakin sääntökuntaperheessä.
• Hakasulkeet. Hakasulkeissa on kuolinvuosi tai -aika, esimerkiksi [379], [n. 1252] tai [600-luku].
• Paikannimet. Paikannimet annetaan historiallisessa muodossa ja nykyinen paikka suluissa, esimerkiksi ”Kappadokian Kesareassa (nyk. Kayseri Turkissa)”.
• Liikkuvat juhlat. Liikkuvat juhlat, kuten adventin I sunnuntai, tuhkakeskiviikko, pääsiäinen ja helluntai, ovat omana luettelonaan. Kiirastorstaina, pitkäperjantaina ja pyhänä lauantaina martyrologiumin lukeminen jää väliin.

JOHDANTO MARTYROLOGIUMIIN

Esipuhe

I Pyhyydestä pelastuksen taloudessa

Ihmisen yleisestä kutsumuksesta pyhyyteen

1. Isä Jumala tahtoo pelastaa kaikki omaksi kuvakseen luomansa ihmiset ja tuoda heidät tuntemaan totuus (vrt. 1.Moos. 1:26-27, 1.Tim. 2:4), joka on Herra Jeesus Kristus, ihmisten tie Isän luokse (vrt. Joh. 14:6). Kaikki ovat siis kutsutut kristillisen elämän täyteyteen ja rakkauden täydellisyyteen, ennen muita kristityt kaikissa säädyissä ja asemissa. Myös maallisessa yhteiskunnassa tämä pyhyys edistää entistä inhimillisempää elämäntapaa.

2. Edelleen Isä Jumala ilmaisi tehdessään kaiken uudeksi Kristuksessa (vrt. Ef. 1:10) tahtonsa pyhittää ihminen (vrt. 1.Tess. 4:3). Kristuksen kautta, hänen kanssaan ja hänessä, päivä päivältä enemmän tuo pyhyys kasvaa uskovien elämässä yhden ja jakamattoman Kolminaisuuden suuremmaksi kunniaksi sekä kirkon runsaammaksi pyhyydeksi.

3. Niin siis hän, joka itse on pyhä (vrt. 1.Piet. 1:16), on temmannut heidät pimeyden vallasta ja siirtänyt heidät rakkaan Poikansa valtakuntaan (vrt. Joh. 11:51-52), että he kaikki olisivat yhtä Kristuksessa Jeesuksessa. Hän on tehnyt heistä kumppaneita pyhyydessään ja Pyhän Hengen voimassa armonsa kirkkauden ylistykseksi (vrt. Ef. 1:6, 12).

Pyhyydestä Kristuksen salaisuudessa

4. Opettajamme ja esikuvamme Herra Jeesus Kristus, Jumalan Poika, jota yhdessä Isän ja Hengen kanssa ylistetään ”yksin pyhäksi”, ja joka on kaiken pyhyyden lähde ja hyveiden alku, julisti kaikille ja jokaiselle oppilaalleen pyhää elämää, jonka luoja ja täyttymys hän itse on: ”Olkaa siis täydelliset niin kuin teidän taivaallinen Isänne on täydellinen” (Matt. 5:48). Koska hän on Kristus, voideltu, hän vahvistaa uskovat kasteessa itsensä Isän salaisuudessa Pyhällä Hengellä ja antaa heidän kilpailtavakseen kilpailun, josta he voivat saada osakseen kirkkauden katoamattoman kruunun pyhien yhteydessä (vrt. 2.Tim. 4:7-8, 1.Kor 9:25, Ilm. 2:10). Uskovat itse Kristuksessa Jeesuksessa pyrkivät jäljittelemään Vapahtajaa hänen kehotuksensa mukaisesti: ”Jos joku tahtoo kulkea minun jäljessäni, hän kieltäköön itsensä, ottakoon ristinsä ja seuratkoon minua” (Matt 16:24, vrt. Mark. 8:34, Joh. 12:26). Uskon, toivon ja rakkauden kantamina ja Kristuksessa jo elävien veljiensä kautta heidän nähdään täyttävän pelastuksen salaisuuksia elämässään, he saavat intoa näiden esikuvasta ja luottavat itsensä näiden hartaiden esirukousten haltuun.

Pyhyydestä kirkon elämässä

5. Pyhien tunnustuksessa Isä Jumala tekee kirkkonsa aina ihmeellisellä tavalla uudelleen hedelmälliseksi ja antaa uskoville varman merkin rakkaudestaan.

Herra Kristus on valinnut kirkon ikään kuin morsiamekseen ja antanut itsensä sen puolesta pyhittääkseen sen (vrt. Ef 5:25-26). Hän on myös liittänyt sen itseensä ikään kuin ruumiikseen ja antanut sille runsaana pyhyyden lahjat Jumalan kunniaksi.

Pyhä Henki elävöittää tuon Kristuksen ruumiin ja lahjoittaa sille pyhyyden ja sen kanssa totuuden ja elämän valtakunnan sekä kirkastaa oikeuden, rakkauden ja rauhan vallan. Hänessä kaikki uskovat pääsevät turmeluksen orjuudesta Jumalan lasten vapauteen (vrt. Room. 8:21).

6. Vastaavasti kirkko on pyhä ja samalla myös jatkuvasti puhdistuksen tarpeessa . Kristuksessa kaikki on kutsuttu sen jäsenyyteen ja siinä kaikkivaltiaan Jumalan armosta saakoot he myös iloita pyhien seurasta, kunnes heidän kunniakas yhteytensä Kristuksessa aikojen lopussa saa täyttymyksensä. Itse kirkko, pyhien äiti, ahkeroikoon aina, että uskovat pitäisivät elävänä kutsumuksensa pyhyyteen ja tulisivat kirkon yhteyteen. Erityisesti tänä uuden evankelioinnin aikana on äärimmäisen tärkeää, että koko pastoraalinen matka tehdään sellaisessa pyhyydessä, jota ei sovi ymmärtää vain joillekin tarkoitetuksi epätavalliseksi tieksi, vaan pitäen kaikkien kristittyjen päämääränä kristillisen elämän täyteyttä ja täydellistä rakkautta.

II Pyhien muistamisesta ja kunnioittamisesta

Kristuksen elämän muistamisesta pyhien elämässä

7. Ihmiskunnan Luojana ja armollisena uudistajana lempein Isä antaa jokaiselle uskovalle rakkaan Poikansa kautta ja Pyhän Hengen avulla pyhiensä elämän esikuvan, heidän yhteytensä kumppanuuden ja heidän esirukoustensa avun.

8. Kirkko siis tunnustaa itseään ihmeellistä Kolminaisuutta hänen pyhissään, jotka paljastavat kaikille ihmisille Vapahtajan elävän läsnäolon maailmassa sekä hänen kirkkonsa omimman luonnon. He ovat kuin jumalallisen pyhyyden kuvia, sillä siitä ovat lähtöisin pyhien teot, jotka samalla tuovat ilmi Kristuksen ihmeitä.

9. Kaikenlainen pyhien liturginen muistaminen kirkon elämässä suuntautuu luonnostaan selkeästi kohti Kristusta ja saa täyttymyksensä hänessä, joka on ”kaikkien pyhien kruunu”, ja hänen kauttaan Pyhän Hengen yhteydessä kohti Isää, joka on ihmeellinen pyhissään ja jota heissä ylistetään (vrt. 2.Tess. 1:10).

10. Pyhien elämä on siis ikään kuin Kristuksen elämän jatkumista tai muistamista ajan saatossa ja se loistaa tähän aikaan osoittaen hänen ylösnousemuksensa kirkkautta. Taivaan asujainten kirkkaus vaihtelee samoin kuin toinen tähti loistaa toista kirkkaammin (ver. 1.Kor. 15:40-41) ja ne kaikki ovat esikuvana uskoville: ”kaikki kuluu loppuun mutta pyhien kirkkaus kestää Kristuksessa, joka tekee kaiken uudeksi itse muuttumattomana pysyen”.

11. Toisaalta pyhien liturgiset muistot eivät perustu ainoastaan siihen, että heidän esikuvansa niiden kautta annettaisiin uskoville jäljiteltäväksi, vaan ne on tarkoitettu vahvistamaan koko kirkon yksimielisyyttä Hengessä (vrt. Ef. 4:1-6). Samoin kuin matkalla olevien kristillinen ykseys johtaa meitä lähemmäksi Kristusta, niin kumppanuus pyhien kanssa liittää meitä Kristukseen, josta Jumalan kansan lähteenä ja päänä sen kaikki armo elämä virtaa esiin.

12. Tästä syystä se päivä, jona pyhät ovat siirtyneet tästä elämästä iankaikkisiin pitoihin, on Kristuksen tukema, tuo näkyviin hänen pääsiäissalaisuutensa ja arvollisesti sitä kutsutaan myös heidän ”syntymäpäiväkseen”. Sitä myös tavan mukaan muistetaan pyhässä liturgiassa.

Pyhien kunnioittamisesta

13. Matkalla oleva kirkko on elämänsä alkuhetkistä lähtien viettänyt apostolien ja Kristuksen veritodistajien muistoa. Vuodattamalla verensä nämä ovat antaneet korkeimman todistuksen uskosta ja rakkaudesta ylösnousemuksen toivossa jäljittelemällä ristillä kärsivää Vapahtajaa (vrt. Ilm. 22:14).

14. Edelleen aidon tradition mukaan kirkossa muistellaan pyhiä ja osoitetaan uskovien erityisen ja lapsenomaisen kunnioituksen kohteeksi autuas Maria, ainainen Neitsyt ja Jumalanäiti, jonka Kristus on antanut kaikkien ihmisten äidiksi. Myös muiden pyhien todellista ja aitoa kunnioitusta kirkko edistää.

15. On sopivaa kunnioittaa julkisesti vain niitä Jumalan palvelijoita, jotka kirkko on auktoriteetillaan lisännyt pyhien tai autuaiden luetteloon. Kunnioitettakoon heidän aitoja jäännöksiään sekä kuviaan, sillä pyhien kultti kirkossa julistaa Kristuksen ihmeitä palvelijoissaan ja tarjoaa uskoville oivallisia esikuvia jäljiteltäviksi.

16. Koska pyhät arkkienkelit Mikael, Gabriel ja Rafael, suojelusenkelit ja lukemattomat enkelten joukot, joiden nimet Jumala yksin tietää, seisovat kaikkivaltiaan Jumalan edessä palvellen häntä päivin ja öin ja katsellen lakkaamatta Jumalan kasvojen kirkkautta, myös heitä kunnioitetaan tavoilla, jotka liturgiset kirjat ja kirkon aito traditio sallii.

Pyhien yhteydestä liturgiassa

17. Pyhässä liturgiassa Jumalan majesteetin kiitokseen liittyy koko kirkon ylistys. Kaikki Kristuksen omat, joilla on hänen Henkensä, kuuluvat yhteen kirkkoon ja liittyvät siinä toisiinsa (Vrt. Ef. 4:16).

18. Tästä voidaan päätellä, että taivaan väki on syvemmin yhteydessä Kristukseen ja vahvistaa koko kirkkoa lujemmin pyhyydessä sekä antaa jalomman muodon sille palvonnalle, jota kirkko osoittaa Jumalalle maan päällä. He myös monin tavoin osallistuvat sen runsaammaksi rakentumiseen. Heitä jäljitellen uskovat matkallaan Isän luokse seuraavat Kristuksen jälkiä ja ponnistelevat aina auttaakseen toisiaan. Katsellessaan heidän elämäänsä Kristuksessa he etsivät myös valoa Jumalan salaisuuksien tutkimiseen. Pyhät ovat tovereitamme ihmisyydessä mutta muuttuneet meitä täydellisemmin Kristuksen kuvaksi ja siksi Jumala heidän elämässään ilmoittaa elävästi ihmisille läsnäolonsa ja kasvonsa. Heissä hän itse puhuu meille sekä antaa meille merkin valtakunnastaan. Näissä Pyhän Hengen erityisiä lahjoja saaneissa pyhissä näkyy erityisellä tavalla kuinka he eivät valaise erinomaisesti vain elämää, vaan myös oppia. Tässä kyse ei ole vain teologisesta tiedosta, vaan myös ”rakkauden tiedosta”, joka on peräisin Pyhän Hengen valaisemasta Jumalan salaisuuksien kokemisesta.

19. Pyhien esirukoukset Kristuksessa, iankaikkisessa ylipapissa (vtr. Hepr. 3:1, 4:14, 5:10, 7:26, 9:11) sekä Jumalan ja ihmisen välimiehessä (vrt. 1.Tim. 2:5) kasvavat päivä päivältä runsaammiksi kirkon ykseydessä, kun liturgiaa vietetään. Erityisesti tämä tapahtuu eukaristian vietossa, missä pohjimmiltaan koko kirkko liittyy ylistyksessään taivasten asukkaiden yhteyteen kunnioittaen kaikkien pyhien muistoa, sekä myös hetkipalveluksen vietossa, jossa Pyhän Kolminaisuuden ylistys hänen pyhiensä kautta ei koskaan lopu.

III Roomalaisesta martyrologiumista

Martyrologiumin muodosta ja liturgisesta luonteesta

20. Vuosisatojen saatossa on liturgian viettoa ja Pyhimmän Kolminaisuuden kulttia varten tehtyjen kirjojen joukkoon liittynyt asiaankuuluvasti myös martyrologium, jonka liturginen luonne on loistanut asteittain esiin ajan kuluessa.

21. Vanhimmat liturgiset kalenterit ovat vaikuttaneet martyrologiumiin siten, että niihin on lisätty tarpeellisia huomautuksia jumalanpalveluskäytännöistä ja niin ne ovat kehittyneet nykymuotoonsa, jonka päämäärät ja käyttö ovat ennen muuta liturgisia.

Martyrologiumin uudistamisesta

22. Vuosisatojen kuluessa martyrologium on uudistettu moneen kertaan ja tämä uusin uudistus on saanut alkunsa Vatikaanin II kirkolliskokouksen dekreetistä samoin kuin muidenkin liturgisten kirjojen uudistaminen. Siinä määrätään, että martyrologium on tehtävä yhteensopivaksi muiden roomalaisen riituksen kirjojen kanssa ja sen tiedot on vahvistettava asianmukaisella historiallisella tutkimuksella.

23. Martyrologiumin pyhien ja autuaiden ketju, jonka mukaan heidän muistojaan vietetään yllä olevan kohdan 15. mukaisesti, on ikimuistoisista ajoista esitetty tammikuusta joulukuuhun roomalaisen kalenterin mukaan. Se vastaa maallisen vuoden kulkua sallien ne poikkeukset, jotka liturginen vuosi siihen aiheuttaa.

Martyrologiumin välttämättömyydestä muiden liturgisten kirjojen ohella

24. Pyhien kultti kuuluu osana liturgian viettoon, joka ilmentää kirkon rakkautta ylkäänsä Jeesusta Kristusta kohtaan ja jossa vuoden kuluessa selitetään ja muistellaan hänen koko salaisuuttaan. Pyhät ovat nimittäin Jumalan moninaisen armon kautta päässeet täydellisyyteen sekä tulleet osallisiksi Jumalan pelastuksesta, laulavat hänen kiitostaan taivaassa ja rukoilevat erityisesti kristittyjen mutta myös kaikkien ihmisten puolesta. Toisaalta Kristuksen salaisuus ja pyhien kultti liittyvät toisiinsa siten, että kirkon liturgiassa on yhteyksiä martyrologiumin ja muiden liturgisten kirjojen välillä: ne on tarkoitettu Kristuksen salaisuuden viettoon, mutta niissä esiintyy myös pyhiä.

25. Tästä syystä kirkko ei salli pyhien ihmisten juhlien mennä varsinaisten pelastuksen salaisuuksien muistelemisen edelle, vaan pyhien ja autuaiden aarretta muistellaan päivinä, jolloin muistopäiviä liturgisten normien mukaan voidaan soveliaasti viettää.

26. On päätetty, että pyhien juhlapyhien, juhlien ja pakollisten muistopäivien lisäksi vapaaehtoiset muistopäivät sallivina arkipäivinä voidaan hyväksyttävästä syystä viettää kenen tahansa sen päivän roomalaiseen martyrologiumiin kirjatun pyhän hetkipalvelus ja messu sen mukaan kuin roomalaiseen riitukseen hyväksytyn martyrologiumin propriumissa tai sen liitteessä säädetään.

Martyrologiumin pyhien ja autuaiden luettelosta

27. Martyrologium Romanum, jota pidetään liturgisena kirjana, ei ole laadittu tarkoituksena antaa täydellinen luettelo kaikista pyhistä ja autuaista tai kirjoittaa heistä suosiollinen hautakirjoitus, vaan kertoa heistä askeettisen elämän rakennukseksi ja kirkon historian kertaamiseksi sikäli kuin se on pyhien perhe ja Jumalan omakseen hankkima pyhä kansa (vrt. 1.Piet. 2:9, 1.Tess. 5:9-10, 2.Tess. 2:13).

28. Martyrologium luettelee ennen muuta Jumalansynnyttäjä Neitsyt Marian muistot mutta myös enkelten ja muiden kristittyjen, joiden muistoa vietetään nykyaikana kirkossa joko kaikkialla tai paikallisesti tai jossain sääntökuntaperheessä. Se ei ole täydellinen luettelo kaikista ihmisistä, jotka riemuitsevat Jumalan autuaasta ja iankaikkisesta näkemisestä.

29. Näistä syistä Martyrologium Romanumiin on otettu ne pyhät, jotka on kirjattu Roomalaiseen kalenteriin ja joiden muistoa vietetään kautta maailman roomalaisen riituksen kirkossa. Siellä on myös paljon, mutta ei kaikkia, sellaisia pyhiä ja autuaita, joita muistellaan liturgisesti jossain paikalliskirkossa tai sääntökuntaperheessä. Tällainen paikallinen asema on keskiajalta meidän päiviimme asti merkitty pyhien ja autuaiden järjestystä päivän sisällä ilmaisevan numeron yhteydessä olevalla tähdellä (*).

Sovelluksen käyttö

Hetket noudattaa Katolisen kirkon Helsingin hiippakunnan liturgista kalenteria, joten päivän vietot, muistopäivät ja juhlat ovat samat kuin Suomen katolisissa seurakunnissa. Sovelluksessa on hetkipalvelus, messun lukukappaleet ja Roomalainen martyrologium, ja sisältöä laajennetaan jatkossa. Liturgiset tekstit perustuvat suomenkieliseen Hetkipalvelus-kirjasarjaan, jonka on julkaissut Katolinen tiedotuskeskus.

Hetket-sovelluksessa on joka päivälle kirkon hetkipalvelus, messun lukukappaleet ja martyrologium suomeksi. Sovellus kokoaa oikeat tekstit valmiiksi Helsingin hiippakunnan liturgisen kalenterin mukaan: kirkkovuoden aika, psalttarin viikko ja päivän vietto.

Sovellus toimii selaimessa puhelimella, tabletilla ja tietokoneella. Mitään ei tarvitse asentaa, eikä kirjautumista tarvita. Tekstit haetaan verkosta, joten sovellus tarvitsee toimiakseen verkkoyhteyden.

Lisää sovellus puhelimen kotinäytölle

• iPhone ja iPad (Safari): avaa app.hetkipalvelus.fi, napauta jakopainiketta ja valitse Lisää Koti-valikkoon.
• Android (Chrome): avaa app.hetkipalvelus.fi, napauta kolmen pisteen valikkoa ja valitse Lisää aloitusnäytölle tai Asenna sovellus.

Tämän jälkeen Hetket avautuu kotinäytöltä kuin tavallinen sovellus.

Valinnat hetken sisällä

• Hymni: hymnin nimi on painike. Kun napautat sitä, näet saman hetken vaihtoehtoiset hymnit ja virret.
• Invitatorium: päivän ensimmäisen hetken (laudes tai lukupalvelus) voi aloittaa rukouskutsulla ja valita kehotuspsalmin.
• Lyhyet hetket: hetken yläosassa voit valita Päivän psalmit tai Lisäpsalmiston psalmit. Jos rukoilet vain yhden päivän hetken, käytä päivän psalmeja. Jos rukoilet useampia, käytä yhdessä hetkessä päivän psalmeja ja muissa lisäpsalmistoa.
• Kompletorium: lopun Mariaaninen antifoni valitaan automaattisesti kirkkovuoden ajan mukaan. Vaihda-painikkeella voit valita toisen antifonin, ja Suomeksi / Latinaksi -valinnalla vaihdat kielen.

Messun lukukappaleet ja martyrologium

• Messun lukukappaleet näyttää päivän messun lukukappaleet vuosikierron mukaan.
• Martyrologium näyttää päivän merkinnät Roomalaisesta martyrologiumista. Katso välilehti Martyrologium.

Asetukset

Avaa Asetukset valikosta.

• Teema: Laite seuraa puhelimen tai tietokoneen asetusta. Voit myös valita Vaalean tai Tumman teeman.
• Tekstikoko: A− ja A+ pienentävät ja suurentavat tekstiä.

Asetukset tallentuvat vain siihen laitteeseen, jolla ne tehdään.

Jakaminen ja tulostaminen

• Jaa (valikossa) lähettää linkin avoinna olevaan päivään tai hetkeen. Tietokoneella linkki kopioidaan leikepöydälle. Näin voit lähettää rukousryhmälle suoraan oikean päivän vesperin.
• Tulosta (valikossa, kun hetki on auki) avaa tulostusnäkymän. Siinä voit valita tulosteeseen koko hetken tai vain osan, esimerkiksi pelkät psalmit ja antifonit, sekä säätää fonttikokoa.

Palaute

Löysitkö virheen tekstistä? Ilmoita siitä osoitteeseen info@hetkipalvelus.fi. Kerro viestissä päivä, hetki ja virheellinen kohta. Sovelluksen valikon kohdassa Tietoa sovelluksesta on luettelo uusista ominaisuuksista ja korjauksista.

Usein kysyttyä

Toimiiko sovellus ilman verkkoyhteyttä? 

| Ei toimi. Tekstit haetaan verkosta joka kerta. Jotain sisältöjä latautuu selaimen välimuistiin, eli jos aamulla latasit sivun, voi olla että näet sisällön vaikka verkkoyhteyttä ei olisi.