Vesper on kirkon iltarukous. Evankeliumin kiitosvirtenä rukoillaan Magnificat, Marian kiitosvirsi. Juhlapyhinä vietetään I vesperiä jo edellisenä iltana.
Valmistava rukous
Ennen palveluksen alkua kukin voi halutessaan rukoilla yksityisesti:
Jumala, kaiken armon lähde, avaa minun huuleni kiittämään sinun pyhää nimeäsi. Puhdista minut kaikista turhista ja syntisistä ajatuksista. Valaise mieleni ja sytytä sydämeni, jotta voisin arvollisesti, tarkkaavaisesti ja hartaasti rukoilla tämän hetkipalveluksen ja tulla kuulluksi taivaallisen istuimesi edessä. Tätä pyydän Kristuksen, Herramme kautta. Aamen.
Alkurukous
Laudes ja vesper alkavat seuraavalla alkurukouksella:
Esilukija: Jumala, riennä minua pelastamaan.
Kaikki: Herra, kiiruhda minua auttamaan.
Kunnia Isälle ja Pojalle ja Pyhälle Hengelle. Niin kuin oli alussa, nyt on ja aina, iankaikkisesta iankaikkiseen.
Aamen. Halleluja.
Halleluja jää paastonaikana pois.
Psalmit ja canticum sekä antifonit
Psalmit lauletaan tai luetaan tavallisesti vuororukouksena säepari kerrallaan. Tällöin antifoni toistetaan psalmin alussa ja lopussa. Myös yhtenäinen rukous (in directum) ja responsorinen rukous ovat mahdollisia. Kahteen osaan jaetun psalmin voi halutessa rukoilla yhtäjaksoisesti, jolloin koko psalmiin käytetään ensimmäistä antifonia. Kunkin psalmin jälkeen voidaan harkinnan mukaan olla hetki hiljaa.
”Kunnia Isälle – -” rukoillaan jokaisen psalmin ja canticumin lopuksi, ellei toisin mainita.
”Kunnia Isälle – -” rukoillaan jokaisen psalmin ja canticumin lopuksi, ellei toisin mainita.
Lyhyt lukukappale ja lyhyt responsorium
Annetun lyhyen lukukappaleen sijasta voidaan käyttää pidempää lukukappaletta. Sitä voi seurata lyhyt saarna. Lukukappaleen tai saarnan jälkeen voidaan olla hetki hiljaa.
Lyhyt responsorium luetaan tai lauletaan esilukijan (E) ja kaikkien (K) vuororukouksena. Sen voi tarpeen vaatiessa jättää pois.
Evankeliumin kiitosvirsi ja antifoni
Evankeliumin kiitosvirtenä lauletaan tai luetaan laudesissa Benedictus, Sakariaan kiitosvirsi, ja vesperissä Magnificat, Marian kiitosvirsi.
Esirukoukset
Esirukoukset on kirjoitettu kaksiosaisiksi vuororukousta varten. Jos esilukija lukee molemmat säkeet, muut vastaavat kuhunkin rukoukseen kertosäkeellä tai lyhyellä äänettömällä rukouksella.
Vesperiin annetaan vaihtoehtona sarja lyhyitä esirukouksia.
Isä meidän
Rukousta johtava henkilö voi johdattaa Isä meidän -rukoukseen lyhyellä kehotuksella:
Rukoilkaamme nyt kaikki, niin kuin Herramme Jeesus Kristus on meitä opettanut: – –
Kuuliaisina Herramme kehotukselle ja opetukselle rohkenemme sanoa: – –
Me olemme saaneet Hengen, joka tekee meidät Jumalan lapsiksi. Siksi rukoilemme: – –
Kasteessa meistä on tullut Jumalan lapsia. Siksi rukoilemme luottavasti: – –
Isä meidän -rukous lauletaan tai luetaan yhteen ääneen.
Loppurukous
Loppurukous annetaan aina propriumissa. Jokaiselle päivälle on yksi rukous, eli se on sama kunkin päivän laudesissa ja vesperissä. Loppurukous seuraa Isä meidän -rukousta välittömästi, ilman johdatusta.
Loppurukousten päätökset
Loppurukous on tavallisesti suunnattu Isälle. Silloin se päättyy näin:
Tätä pyydämme Herramme Jeesuksen Kristuksen, sinun Poikasi kautta, joka kanssasi elää ja hallitsee Pyhän Hengen yhteydessä, Jumala, iankaikkisesta iankaikkiseen.
Jos rukous on suunnattu Isälle, mutta lopussa mainitaan Poika, rukous muuttuu hieman:
Tätä pyydämme saman Herramme Jeesuksen Kristuksen, sinun Poikasi kautta, joka kanssasi elää ja hallitsee Pyhän Hengen yhteydessä, Jumala, iankaikkisesta iankaikkiseen.
Tai:
Tätä pyydämme saman Poikasi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme kautta, joka kanssasi elää ja hallitsee Pyhän Hengen yhteydessä, Jumala, iankaikkisesta iankaikkiseen.
Pojalle suunnattu loppurukous päättyy seuraavasti:
Sillä sinä elät ja hallitset Isän Jumalan kanssa Pyhän Hengen yhteydessä, Jumala, iankaikkisesta iankaikkiseen.
Kaikki vastaavat: Aamen.
Loppusiunaus
Jos paikalla on pappi tai diakoni, loppusiunaus lausutaan seuraavasti:
Pappi: Herra olkoon teidän kanssanne. Kaikki: Niin myös sinun henkesi kanssa. Pappi: Siunatkoon teitä kaikkivaltias Jumala, Isä ja Poika ja Pyhä Henki. Kaikki: Aamen.
Jos hetkipalvelusta ei seuraa toinen liturginen vietto, diakoni tai pappi lähettää seurakunnan:
Pappi: Menkää Herran rauhassa. Kaikki: Kiitos Jumalalle.
Jos paikalla ei ole pappia tai diakonia tai jos hetkipalvelus rukoillaan yksin, käytetään seuraavaa siunausta:
Esilukija: Herra siunatkoon meitä, varjelkoon meidät kaikesta pahasta ja vieköön meidät iankaikkiseen elämään. Kaikki: Aamen.
Pyhien vietot
Juhlapyhät ja juhlat
Vietettäessä pyhien juhlapyhiä ja juhlia kaikki hetkipalveluksen osat – invitatoriumin antifoni, hymni, psalmit ja antifonit, lyhyt lukukappale ja lyhyt vuorolauselma, Benedictuksen ja Magnificatin antifoni sekä esirukoukset – otetaan pyhien propriumista. Jonkun osan puuttuessa se otetaan asianmukaisesta communesta.
Juhlapyhinä vietetään I vesperiä, niin myös Herran juhlissa, jos ne sattuvat sunnuntaille. Muissa juhlissa ei ole I vesperiä.
Muistopäivät laudesissa ja vesperissä
Muistopäivinä psalmit ja canticum sekä niiden antifonit otetaan kirkkovuoden hetkipalveluksesta, ellei niitä ole annettu pyhien propriumissa.
Muut osat – invitatoriumin antifoni, hymni, lyhyt lukukappale ja lyhyt vuorolauselma, Benedictuksen ja Magnificatin antifoni sekä esirukoukset – otetaan propriumista. Jos niitä ei ole annettu propriumissa, ne otetaan harkinnan mukaan asianmukaisesta communesta tai kirkkovuoden hetkipalveluksesta. Joidenkin viettojen kohdalla ohjeistetaan kuitenkin ottamaan jotkut tai kaikki propriumista puuttuvat tekstit communesta.
Loppurukous otetaan aina propriumista.
Yleisiä sääntöjä
Hetkipalveluksen rakenteessa ei ole eroa pakollisen ja vapaaehtoisen muistopäivän välillä. Jos samalle päivälle sattuu useita vapaaehtoisia muistopäiviä, niistä voi viettää vain yhtä.
Sunnuntaisin, juhlapyhinä, juhlina, tuhkakeskiviikkona, pyhällä viikolla ja pääsiäisoktaavin aikana ei vietetä muistopäiviä.
Niinä kirkkovuoden tavallisen ajan lauantaina, jolloin on luvallista viettää vapaaehtoisia muistopäiviä, voidaan viettää pyhän Marian vapaaehtoista muistopäivää.
Muistopäivät ”pro commemoratione”
17.–24.12. arkipäivinä, jouluoktaavin aikana sekä paastonajan arkipäivinä kaikki muistopäivät ovat vapaaehtoisia, ja niitä vietetään ”pro commemoratione”.
Laudes ja vesper: Koko palvelus otetaan kirkkovuoden hetkipalveluksesta loppurukoukseen saakka. Loppurukouksen lopetus (Tätä pyydämme – -) jätetään pois ja sitten lisätään pyhän oma antifoni sekä pyhän oma loppurukous pyhien propriumista.
Votiivipalvelukset ja kuolleiden palvelus
Muina päivinä paitsi juhlapyhinä, adventin, paaston ja pääsiäisajan sunnuntaipäivinä, tuhkakeskiviikkona, pyhän viikon aikana, pääsiäisoktaavin aikana ja vainajien päivänä voidaan jostain julkisesta syystä tai hartauden edistämiseksi viettää votiivipalvelusta (esim. pyhiinvaelluksen tai paikallisen juhlan aikana tai vietettäessä pyhän juhlaa varsinaisen juhlapäivän ulkopuolella).
Kuolleiden palveluksen viettoon pätevät samat rajoitukset.
Eleet ja asennot
Kaikki tekevät ristinmerkin alkurukouksessa, kun sanotaan ”Jumala, riennä” sekä evankeliumin kiitosvirren (Benedictus ja Magnificat) alussa. Invitatoriumin alkurukouksessa sanojen ”Herra, avaa minun huuleni” aikana ristinmerkki tehdään huulten yli.
Yhteisessä vietossa osanottajat seisovat alkurukouksen ja invitatoriumin, hymnin, evankeliumin kiitosvirren, esirukousten, Isä meidän -rukouksen ja loppurukouksen aikana. Lukukappale kuunnellaan istualtaan. Psalmien ja canticumin sekä antifonien aikana seistään tai istutaan sen mukaan kuin on totuttu.
Kaikki kumartavat kevyesti aina kun sanotaan ”Isälle ja Pojalle ja Pyhälle Hengelle”.